Viisaudenhampaat eli kolmannet poskihampaat ovat ainoat hampaat, jotka puhkeavat vasta aikuisiällä. Ne puhkeavat yleensä 19–20 vuoden iässä, ja vaivaavat suurinta osaa suomalaisista. Kaikille viisaudenhampaita ei tule, mutta vain 2 prosentilta suomalaisista puuttuu synnynnäisesti kaikki neljä viisaudenhammasta. Viisaudenhammas eroaa muista pysyvistä hampaista, eikä ole hyödyllinen purennalle tai puhkea yleensä kokonaan näkyviin.

 

Röntgenkuva viidaudenhammas

 

Viisaudenhampaan poisto

 

Miksi viisaudenhammas poistetaan?

Viisaudenhampaan puhkeaminen voi aiheuttaa ongelmia hammaskaaressa, sillä suurin osa viisaudenhampaista ei mahdu kunnolla suuhun. Jos hammas puhkeaa väärään asentoon tai vaillinaisesti puhkaisten vain osan limakalvoa, pääsevät bakteerit tekemään tuhojaan hampaan ientaskuun. Tällöin hammas voi altistua perikoroniitille eli hampaan ympäryskudoksen tulehdukselle, joka on erityisesti 20–25-vuotiaiden ongelma ja vaivaa useimmiten alaviisaudenhampaita.

Viisaudenhampaan poiston suunnittelu alkaa usein potilaan tultua hammaslääkäriin erilaisten oireiden takia. Viisaudenhampaasta ja tulehduksesta eli perikoroniitistä kertovia oireita ovat särky, turvotus, paha maku suussa, pahanhajuinen hengitys, kuume, leukojen puutuminen ja ongelmat suun avaamisessa.

Hammas voidaan poistaa myös ennakoivasti, jos hammaslääkäri toteaa, että viisaudenhampaasta koituu ongelmia tulevaisuudessa. Joskus viisaudenhampaan poisto voidaan tehdä myös toisen toimenpiteen sitä vaatiessa, esimerkiksi ennen oikomishoitoa tai hammasimplantin asennusta.

Vain harvoissa tapauksissa viisaudenhammasta ei tarvitse poistaa. Jos hammas puhkeaa täysin ja sitä voidaan pitää hyödyllisenä purennalle, ei sitä ole välttämätöntä poistaa. Myöskään puhkeamatonta, oireetonta ja täysin luun sisällä kasvavaa viisaudenhammasta ei tarvitse poistaa.

 

Alaviisaudenhammas

 

Kuka poistaa hampaan?

Suurimman osan viisaudenhampaiden poistoista tekevät peruskoulutetut hammaslääkärit. Vaativammat tapaukset hoitaa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri. Esimerkiksi puhkeamaton alaviisaudenhammas voi vaatia hampaan poistamista kirurgisesti.

 

Koskeeko viisaudenhampaan poisto?

Viisaudenhammas poistetaan puudutuksessa, eikä itse poisto siis koske. Poiston aikana voi tuntua kevyttä painetta, mutta ei varsinaista kipua. Poiston jälkeen ja puudutuksen vaikutuksen kadottua suussa voi tuntua kipua ja pientä jälkivuotoa muutaman päivän ajan. Kun ottaa hammaslääkärin määräämät kipulääkkeet ohjeiden mukaan, ei kivusta kuitenkaan tarvitse kärsiä. Poiston jälkeen voi ilmetä turvotusta 1–2 vuorokauden kuluttua toimenpiteestä, mutta se laskee yleensä noin viikon kuluessa.

 

Viisaudenhampaan poiston jälkihoito

Kotihoidolla voi edistää omaa toipumista hampaan poiston jälkeen. Kolmeen tuntiin poiston jälkeen ei tulisi syödä tai juoda, ja ensimmäisen päivän ajan poskella kannattaa pidellä jäähaudetta. Haavaa on hyvä varoa ja pureskella ruoka toisella puolella suuta kahden viikon ajan. Tavalliset särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni ja parasetamoli helpottavat tehokkaasti hampaan poistosta johtuvaa kipua.

 

Milloin viisaudenhammas tulisi poistaa?

Hampaat tulisi tutkia ja röntgenkuvata 20–25-vuotiaana, ja arvioida viisaudenhampaan poiston tarve. Paras aika poistaa viisaudenhampaat olisikin jo 20 vuoden iässä, jolloin viisaudenhampaan juuren kärki ei ole vielä kasvanut täyteen pituuteensa. Näin voidaan parhaiten välttää joskus alaviisaudenhampaiden poistoa seuraava hermovaurio. Iän lisääntyessä viisaudenhampaan poisto ja sen jälkeinen toipuminen voi vaikeutua, joten viisaudenhampaat täytyy tarkastuttaa ja poistattaa mahdollisimman aikaisin.

 

 

Hammaslääkäri

 

Gasellin Hammaslääkäreillä viisaudenhampaita poistavat ammattitaitoiset hammaslääkärimme, sekä suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärimme Juha Peltola ja Tia Kurki. Varaa aika verkossa tai puhelimitse 09 6811 3800.

 

 

Suun terveys ja hammashoito